King’s Park

Tiistai 20.3.2007

Tänään oli hyvä päivä. Näin kaikkea hienoa!
Kävin heti aamusta bodystepissä Canningtonissa. Oli vähän erikoinen tunti, koska ohjaajan mikki ei toiminut. Näin ollen ohjaajaa ei juuri kuullut. Se näytti oikein isosti ja mentiin sitten visuaalisten ohjeiden mukaan enimmälti. Mutta ihan hyvin sekin toimi, taisi olla sen verran kokenutta porukkaa tunnilla. Oli siis kuitenkin ihan hyvä tunti. Jumpan ja suihkun jälkeen tulin kotiin, söin, tiskasin ja vaihdoin kamppeet.
Sitten lähdin bussilla keskustaan ja siitä toisella bussilla King’s Parkiin. Heitin King’s Parkissa sellaisen reilun neljän tunnin kävelylenkin (noin puoli kahdesta puoli kuuteen). Matkaa kertyi varmaan lähemmäs 10 kilometriä. Puistohan on tosi iso, 400 hehtaaria. Suurin osa siitä on sellaista tyypillistä Australialaista ”bushlandia”. Eli sellaista melko kuivaa maastoa (etenkin tähän aikaan vuodesta), jossa kasvaa kaikenlaisia puita, pensaita, ruohokasveja ja vastaavaa. Siellä täällä on sitten vehreämpiä alueita, joita kastellaan. Niissä on sitten vihreää nurmea, istutuksia (puita, puskia, kukkia…) ja vastaavaa. Sinne on tehty myös joitain vesialueita (pieniä lampia, puroja, putouksia, suihkulähteitä). Puistossa kulkee ristiin rastiin muutama autotie, kävely/pyöräteitä ja pienempiä polkuja. Siellä voi sitten kävellä millaisen reitin haluaa. Jos siltä tuntuu, voi vuokrata pyörän. Vessoja ja vesipisteitä löytyy useammasta paikasta. Samoin grillauspaikkoja, picnicpaikkoja ja pöytiä/penkkejä. Parissa paikassa on lapsille isot leikkialueet. Muutama kahvila ja ravintola löytyy. Ja tietysti, koska kyseessä on kohde, jossa käy valtavasti turisteja, on siellä myös matkamuistomyymälä. Muistomerkkejä puistossa on myös paljon. Sitten siellä on sellainen kiva DNA-torni (joka on DNA:n kaksoiskierteen muotoinen), johon voi kiivetä katselemaan näköalaa (101 porrasta). Puiston yksi nurkkaus on kasvitieteellinen puutarha (botanic garden), josta löytyy jos jonkinnäköistä puuta ja kasvia. Siellä on esitelty kaikkia Länsi-Australian tyypillisiä lajeja. Puiston itä- ja etelälaidalta on komeat näkymät keskustaan, South-Perthiin ja Swan-joelle. Ja näkyy sieltä pidemmällekin… Puisto on nimittäin kukkulan päällä (62 m merenpinnasta). Siellä käy siis paljon turisteja, mutta myös paikallisia ihmisiä. Se on melko suosittu paikka lenkkeilyyn ja muuhunkin liikuntaan, grillailuun, oleskeluun jne.
Kävelin siellä siis tänään kunnon kierroksen, kävin katsomassa kaikkea mahdollista. Vähän väliä piti pysähtyä valokuvaamaan (niin upeaa oli) tai juomaan (oli lämmin päivä). Pari kertaa pidin vähän pidemmän evästauon. Paikka oli kyllä hieno! Sinne pitää mennä uudestaankin. Ja keväällä siellä pitää käydä, koska silloin siellä on vihreämpää ja vehreämpää kun sateinen talvi on takana. Nyt on vielä kesä ja pitkän aikaa on ollut tosi kuivaa. Ja sen kyllä huomaa (muuallakin kuin puistossa). Kastelemattomat alueet ovat auttamatta kellertäviä/rusehtavia. Mutta sellaistahan täällä luonnostaankin on…
Oman kierroksen jälkeen oli tarkoitus hetken aikaa vaan istuskella ja lähteä sitten puoli seitsemän maissa Suomi-tyttöjen kanssa taas kävelylle, mutta kun lopetin oman kierroksen, kello oli jo puoli kuusi ja jalat tuntuivat melko väsyneiltä. Soitin Meijulle, etten enää millään jaksa heittää uutta lenkkiä (osittain samaa minkä olin juuri mennyt) ja lähdin takaisinpäin. Menin taas bussilla pienen matkan keskustaan ja siitä toisella bussilla kotiin. Näin kotiin tullessa Clean, puhuttiin vähän suunnittelemastamme reissusta Rottnest Islandille viikonlopuksi.
Kotona kirjoittelin sitä esseetä, johon olin jo tehnyt kannen ja pääsin reiluun puoleen väliin jo. Ongelma on nyt vaan se, että siihen pitäisi taikoa vielä vähän lisää tekstiä, mutta en keksi, mitä kirjoittaisin :(. Sitten söin, latailin kuvia koneelle, juttelin ihmisten kanssa mesessä/skypessä, kirjoittelin tätä, hoitelin nettijuttuja jne. Meni taas vähän liian pitkään koneella… Huomenna nimittäin aikainen herätys. Ysiltä pitää mennä labraan.