2.päivä: Risteily Milford Soundilla

Maanantai 24.9.2007

Herätys 5.45, kamat autoon 6.15, aamupala 6.30, lähtö 7, eli kovin aikaisin… Talon aamupala oli hyvää; muroja, jugurttia, hedelmiä, leipää, munakokkelia, mehua… Lähdön jälkeen ajettiin ensin reilu puoli tuntia ja pidettiin sitten lyhyt tankkaustauko Tamaramassa, joka oli pieni maalaiskylä, joka on kuuluisa isosta Shrek-lampaasta. Sitten ajo jatkui taas. Maisema oli edelleen vuoristoista, kasvillisuus matalaa. Keli oli hieman parempi kuin edellisenä päivänä; pilvistä, muttei sadetta, hetkittäin jopa kirkkaampaa, ei ihan niin kylmä. Seuraava pysähdys oli n. tunnin päästä Cromwellin hedelmäkylässä ja siellä sellaisessa hedelmäkaupassa, josta sai kaikenlaisia tuoreita ja kuivattuja hedelmiä ja vastaavaa. Ostin kuivattuja banaaneja ja ananaksia. Sitten jatkettiin…Maisema oli hyvin vuorista, tie kapea ja mutkainen, vieressä meni joki, jossa oli kullankaivuupaikkoja. Noin tunnin päästä saavuimme Kawarau Riverille, joka oli yksi LOTR (Lord of the Rings) kuvauspaikka. Siellä oli myös AJ Hacketts’s original Bridge Bungy site, maailman ensimmäinen kaupallinen benjihyppypaikka. Maisema oli kiva; vuorten välissä joki, jonka yli meni silta ja sieltä sillalta jotkut hullut hyppäsivät. Käytiin tsekkaamassa paikka. Sitten ajettiin taas pari tuntia. Nyt nähtiin taas yksi LOTR paikka, kukkula ja joki (jossa oli kuvattu kohta, missä porukka menossa Helmin syvänteelle, susia juoksee, Aragorn putoaa…). Niitä leffoja on muuten kuvattu ihan hirmu monessa paikassa siinä maassa. Ajettiin Lake Wakatipun rantaa Te Anaun pikkukaupunkiin (n. 3000 as.), jossa tuli käveltyä vähän ja syötyä lounas.

Lounastauon jälkeen ajettiin yhtäjaksoisesti pari tuntia Milford Soundille (joka on siis vuono). Maisema oli ensin tasaisempaa maaseutua. Sitten tuli metsiä, taas vuoria ja järviä ja vähän kuin vuonoja järvessä…Pilvet olivat taas valitettavan matalalla, joten kaikkia vuorenhuippuja ei näkynyt. Sitten mentiin Homer Tunnelin läpi, joka oli 1,2 km pitkä ja sillä matkalla ”pudottiin” noin 900 m päätyen vain 100-200 m merenpintaa ylemmäs. Tunnelin jälkeen (ja osittain sitä ennenkin) tie vuonolle oli ihan mieletön, melkein yhtä upea kuin vuono itse. Ajettiin kapeaa kiemuraista vuoristotietä, ympärillä lumihuippuisia vuoria, laaksoja, vesiputouksia… Matkalla ilmakin kirkastui ja aurinko alkoi paistaa!

Olimme perillä Milfordissa kolmen maissa. Pääsimme melko nopeasti laivaan, jossa oli tarkoitus viettää ilta, yö ja seuraava aamu. Laiva oli melko tilava, muttei nyt mikään ruotsinlaiva. Hyttejä oli noin 60:lle ihmiselle. Laivasta löytyi myös ruokailutila, pieni baari ja kannet luonnollisesti. Ihan ensin laivalla oli pieni infosessio. Sitten veimme kamat hyttiin. Hytit olivat kahdelle, jaoin sen taas Jamien kanssa. Hytti oli pieni, siisti ja kiva, sieltä löytyi pari sänkyä ja oma wc/suihku. Menimme sitten heti kannelle laivan lähtiessä. Maisema oli taas upea; risteilimme vuonossa, jota ympäröivät noin 2000 m korkuiset vuoret. Vesiputouksia oli melko paljon. Ilma oli kaunis, tosin merellä ollessa luonnollisesti tuuli, joten oli aika viileä. Englanninkielessä vuonolle on 2 sanaa; sound (niin kuin Milford), joka on joen kuluttama ja fiord, joka on jäätikön muovaama. Milford Sound sijaitsee Uuden-Seelannin Eteläsaaren lounaisosassa. Se on osa vuonojen täyttämää Fiordland National Parkia, joka on yksi Unescon maailmanperintökohteista.
Kun oltiin ajeltu vähän aikaa ja ihailtu maisemia, koitti pieni vesiaktiviteettisessio. Pysähdyimme ja osa lähti ajelulle pienillä moottoriveneillä, osa (minä mukaan lukien) meloi kajakeilla. Kanootti oli sellainen yhden istuttava kajakki. Kiva oli meloa ja katsella rantoja vähän lähempää. Melomisen (ja veneilyn) jälkeen joku reilu 10 meistä kävi uimassa. Vesi oli kylmää, vain 12 asteista! Se oli siis aika kamalaa, mutta kuitenkin kivaa. Uimisen jälkeen otin nopean suihkun ja sitten piti mennä illalliselle. Laivan illallinen oli tosi hyvä ja aika hieno. Ensin oli leipiä, sitten keitto, sitten salaatteja, kylmiä lihoja, lämmintä lohta, perunamuussia, bataattia, vihanneksia, simpukoita, lammasta, paistia… Syötiin paljon ja hartaasti. Jälkkäri oli myös aika mieletön; hedelmäsalaattia, marjahyytelöä, uuniomenaa, pavlovaa, juustokakkua, brownieita, jätskiä… Ja kaikkea piti tietenkin maistaa :). Oli tosi hyvää, mutta ruoan jälkeen oli aika ähky olo. Illallisen jälkeen oli mahdollista mennä katsomaan sellainen diashow Milford Soundista. Siinä näki hienoja kuvia, kuuli paikan esittelyä, historiaa, maantiedettä, juttuja kasveista ja elukoista jne. Se oli ihan mielenkiintoinen. Esityksen jälkeen kävimme vielä kannella katsomassa tähtiä. Tähtitaivas oli hieno, koska oli kirkas ilta ja olimme ihan pimeässä, kaukana kaikista valoista. Laivalla olisi ollut pelejä ja vastaavaa, mutta pakko oli mennä nukkumaan yhdentoista maissa, jotta jaksaisi seuraavana päivänä.