lauantai 17. helmikuuta 2007

Discovering Perth Tour

Lauantai 17.2.2007

Tänään oli huippupäivä!!! Jouduin heräämään jo puolen seitsemän maissa (väsytti), koska 15 vaille 8 lähdimme Allisonin, Clearin, Karenin, Carenin, Øysteinin (meniköhän nyt oikein) ja vielä yhden norjalaispojan kanssa kävelemään yliopistolle, josta lähti bussi Discovering Perth Tourille. Meitä lähti 3 bussilastillista ihmisiä matkaan puolen yhdeksän maissa. Ajoimme ensin puolisen tuntia Margaret Riverin suklaatehtaaseen. Siellä pysähdyimme hetkeksi. Pääsimme myymälään, jossa sai suklaamaistiaisia ja siellä pystyi lasin läpi seuraamaan suklaan valmistusta. Valkoinen suklaa oli huippua siellä. Olisin varmaan ostanut sitä jos se ei olisi ollut niin kallista. 100 grammaa maksoi viitisen dollaria. Maitosuklaakin oli ihan hyvää, tosin Fazerin sininen on parempaa J. Sieltä sai ostaa kaikenlaisia suklaajuttuja. Kahviokin siellä oli, siitä olisi saanut kaikkea suklaaseen liittyvää myös. Seuraavaksi menimme ihan lähellä olevalle viinitilalle. Näimme viinitarhat ja sitten sellaisessa ravintolassa sai taas maistella erilaisia viinejä. Lisäksi sai juustoa (hyvää) ja keksejä. Muutamaa ihan hyvää viiniä maistoin ja ostinkin sitten myymälästä yhden pullon sitä omasta mielestäni kaikkein parasta (sellaista makeaa valkoviiniä). Se sattui olemaan myös mukavan halpaa, maksoi noin 8 euroa pullo. Kalleimmat olivat parinkympin luokkaa.
Viinitilalta jatkoimme Cavershamin villieläinpuistoon, jossa meillä oli opastettu kierros. Näimme ensin paljon kenguruita! Ne olivat tosi söpöjä ja niitä sai silittää ja ruokkiakin. Kenguruita oli siellä tosi monta ja enimmäkseen ne vain makailivat siellä, taisi olla siesta menossa. Näin onneksi parin myös hyppivän ja loikkivan. Monta kuvaa tuli niistä otettua. Olivat aika vekkuleita elukoita. Seuraavaksi pääsimme katsomaan vompattia! Se oli kuin sellainen iso pehmeä nallekarhu. Sitä sai pitää sylissä hetken! Se oli myös tosi söpö. Ja melko painava, painoi kuulemma jotain 26 kiloa. Hetki siinä vierähti kun jokainen vuorollaan jonotti saadakseen sen syliin valokuvattavaksi. Sen jälkeen menimme katsomaan koalia! Ne nuokkuivat puissa (nehän eivät juuri muuta tee kuin nukkuvat ja syövät). Niitäkin (osaa) sai varovasti selkäpuolelta silittää, mutta herättää ei saanut. Nekin olivat oikein ihania, ihan kuin pehmoleluja. Näimme kierroksella jonkin verran myös muita eläimiä, mm. emun, erilaisia lintuja ja vallebeja. Mutta nämä kolme pääkohdetta veivät suurimman osan ajasta, niitä muita näki vaan vähän matkalla. Mutta tässäkin oli jo riittävästi sulattamista. Perthissä on myös eläintarha, menemme sinnekin varmaan jossain vaiheessa. Siellä voi sitten rauhassa katsella mitä tahtoo. Kierroksen jälkeen oli hetki aikaa kierrellä matkamuistomyymälässä, käydä kahvilassa jne. Aamupäivä oli sellainen puolipilvinen. Kierroksen jälkeen alkoi pikkuisen sataa. Se ei onneksi haitannut, koska istuimme sateen ajan bussissa. Sade oli sopivasti loppunut, kun pääsimme seuraavaan paikkaan, Hillaryn venesatamaan.
Siellä menimme heti ensin sellaiseen akvaarioon. Se oli melko iso ja siellä oli kaikennäköisiä ja –kokoisia kaloja, koralleja, meduusoja, rapuja ja vastaavia. Ulkona oli myös pari allasta, siellä oli hylkeitä ja toisessa isossa altaassa rauskuja. Akvaariossa oli myös sellainen valtavan iso allas, jossa meni pohjalla ympyränmuotoinen tunneli, jonne pääsi kävelemään (eli vettä ja niitä kaloja oli joka puolella ympärillä). Se oli upea! Siellä oli mm. muutaman metrin mittaisia haita, reilun metrin kokoisia rauskuja, metrin mittaisia kilpikonnia ja paljon muitakin isoja ja pienempiä kaloja! Kierroksen jälkeen pääsi vielä matkamuistomyymälään. Akvaario oli tosi hieno kokonaisuudessaan. Sen jälkeen meillä oli vielä reilu tunti aikaa kierrellä satamassa. Kävimme syömässä ja kiertelimme sitten aluetta ristiin rastiin. Paikka oli siis pienvenesatama, jossa oli paljon purje- ja moottoriveneitä, isoja ja hienoja pääasiassa. Lisäksi siellä oli paljon pieniä kivoja kauppoja, ravintoloita, kahviloita ym. Hiekkaranta löytyi. Ja lisäksi siellä oli semmoinen pieni huvipuisto ja lisäksi minigolf, isoja trampoliineja, muutamia vesiliukumäkiä ja vastaavia. Ne näyttivät tosi hauskoilta. Ja tietty ne maksoivat, mutta joskus voisi kyllä tulla kokeilemaan. Koko paikkaan voisi muutenkin mennä uudestaan joskus ja viettää siellä vaikka koko päivän. Mukavaa oli. Puolen viiden maissa palasimme bussille ja lähdimme paluumatkalle. Kiertelin tänään lähinnä yhden indonesilaistytön kanssa, johon tutustuin. Olin nimittäin eri bussissa kuin muut tuntemani ihmiset, ja kiertelimme monissa paikoissa bussiryhmittäin.
Kun pääsin kotiin, ihmettelin tässä hetken ja lähdin sitten pesemään pyykkiä. Pesutupa on tuossa melko lähellä. Siellä on monta pesukonetta ja kuivausrumpua, jotka toimivat kolikoilla. Peseminen maksaa $2,20 ja kuivaaminen $1,20. Laitoin 2 konetta pyörimään yhtä aikaa, tumman ja vaalean. Pesukoneeseen piti ensin laittaa pesuaine pohjalle, sitten vaatteet päälle. Sen jälkeen piti valita kankaan laatu? (laitoin ”normal”) ja pesulämpötila. Lämpötilan pystyi laittamaan vaan asentoihin hot, warm tai cold. Arvo siinä sitten mikähän olisi 40 astetta…(laitoin cold). Sitten vain rahat aukkoon ja kone päälle. Rahojenkin kanssa on pieni ongelma. Sen lisäksi, että pitää olla kolikoita aina kun menee pyykille, niiden pitää olla tietynlaisia (1$ tai 20 c). Pitänee ruveta varastoimaan niitä…Pesu kesti puolisen tuntia. Kuivausrumpua en kokeillut, päätin kuivattaa pyykit muuten. Kuivattamisessa olikin sitten pieni ongelma. Mulla on vain yksi pieni kuivausteline. Sain kuitenkin pyykit mahtumaan, kun laitoin oikein tiiviisti ja lisäksi ripustin osan oveen, telineen sivuille jne. Loppuilta meni suihkussa, syödessä ja koneen ääressä.

Meinasin äsken saada sydänkohtauksen. Väsymys katosi saman tien. Menin vessaan hampaita pesemään ja näin yhtäkkiä suihkun seinällä ison hämähäkin! Sen vartalo oli muutaman sentin pituinen, jalkoineen kaikkineen se oli lähes kymmensenttinen! En ole ikinä ennen nähnyt niin isoa hämähäkkiä, ei Suomessa sellaisia ole. Valokuvasin sen ensin ja sitten sydän pamppaillen liiskasin sen kengällä. Seinään jäi kasa vihertävää mönjää ja itse otus tipahti kuolleena lattialle. Noukin sen siitä sitten roskiin ja pyyhkäisin seinän. Se oli superällöä! Melkein tärisen vieläkin… Toivottavasti se ei yöllä herää kuolleista. En haluaisi kohdata sitä yöllä sängyssä.

Ei kommentteja: