Kansallispuisto (+kalliolaskeutuminen) ja simpukkaranta

Sunnuntai 1.4.2007 (2. päivä)

Herätys oli 5.30! Laitoimme itsemme ja tavaramme valmiiksi ja menimme ulos aamupalalle kuudelta. Puolen tunnin päästä olimme jo bussissa ja suuntasimme Kalbarrin kansallispuistoa kohti. Se oli melko lähellä, olimme siellä jo seitsemän maissa. Menimme ensin Z Bend nimiseen paikkaan, joka oli sellaista karua erämaata. Siellä virtasi lisäksi joki (joka oli kyllä melko kuiva nyt) ja joen molemmilla puolilla oli upeat korkeat kallioseinämät. Maasto oli kivistä ja kallioista, vähän hankalaa paikoitellen. Vaelluskengät olivat ihan paikallaan. Kävelimme siellä muutaman kilometrin lenkin, ensin kallioiden päällä, sitten alhaalla joella. Kalliolta alastulon sai halutessaan suorittaa laskeutumalla pystysuoraa kallioseinämää (parikymmentä metriä) valjaiden kanssa tai sitten kävelemällä toista kautta. Laskeutumisesta sai pulittaa $30. Muutama päätti sen tehdä, itse näiden mukana. Muu ryhmä odotteli alhaalla. Laskeutumisen sai tehdä 2 kertaa, välissä piti sitten vaan kävellä takaisin ylös. Ensimmäisellä kerralla mentiin selkä alaspäin, toisella kerralla sai halutessaan mennä toisin päin. Laskeutuminen oli hauskaa! Mulla ei ollu niin suurta kynnystä sen suorittamiseen, koska oon kokeillu sitä kerran aikaisemminkin (lukion liikkatunnilla palotorninvuorella). Silloin se muistaakseni tuntui aika hurjalta. Lisäksi kävimme vielä sellaisella näköalapaikalla ylhäällä kalliolla, josta oli hienot näköalat puistoon. Tämän kierroksen jälkeen menimme bussilla toiseen paikkaan (sama kansallispuisto), jossa kävimme katsomassa Nature Windowia. Sielläkin kävelimme pari kilometriä samankaltaisissa upeissa maisemissa korkealla kallion päällä (josta oli hieno näköala joelle). Itse ”ikkuna” oli sellainen kivi/kalliomuodostelma, jossa oli sellainen reikä. Se todella oli vähän kuin ikkuna.
Seuraavaksi söimme pienen välipalan ja hyppäsimme sitten bussiin. Ajoimme tunnin verran ja pysähdyimme sitten eräälle taukopaikalle joen varteen syömään lounasta. Joella näimme mustia joutsenia, jotka ovat tyypillisiä tälle alueelle. Perthin Swan River on saanut nimensä niiden mukaan. Olihan se vähän hassua, että joutsenet olivat mustia…yleensähän ne ovat valkoisia.
Syömisen jälkeen matka jatkui. Ajoimme pari kolme tuntia ja pidimme tauon välissä. Seuraava kohde oli Shark Bayssa oleva Shell Beach. Tämä ranta on siitä erikoinen, että siellä on hiekan tilalla pieniä simpukoita. Eli niitä on siis ihan hirveästi, ranta on niistä koostunut. Ranta on lisäksi tosi matala. Vielä parinsadan metrin päässä rannasta vettä on alle polven. Kävelimme ja kahlailimme siellä puolisen tuntia. Shark Bay on Unescon maailmanperintökohde. Ollakseen sellainen, paikan pitää täyttää neljä kriteeriä; siellä täytyy näkyä maailman evolutionaarisen historian kehitysvaiheet ja biologisia ja geologisia prosesseja, siellä täytyy olla uhanalaisia lajeja ja sen täytyy olla luonnonkaunis. Shark Bay on kaikkea tätä. Siellä on kaunista luontoa ja paljon erilaisia kasveja ja eläimiä. Yksi erikoisuus on matalalla lahdella kasvavat tietynlaiset vesikasvit, joiden vuoksi vesi ei pääse vaihtumaan kunnolla. Sen vuoksi lahden vesi on suolaisempaa kuin muualla meressä ja siksi siellä on erikoisempia ja harvinaisia eläin- ja kasvilajeja. En ole asiantuntija, mutta jotenkin näin se meni…
Shell Beachiltä ajoimme puolisen tuntia Denhamiin, jossa kävimme taas ”pullokaupassa” (Bottle Shop, paikallinen Alko siis) ja siitä pienen matkan Monkey Miaan (Shark Bayn aluetta). Monkey Mia on kuuluisa delfiineistään. Niitä oli tarkoitus mennä katsomaan seuraavana aamuna. Monkey Mia oli hyvin pieni paikka, siellä ei ollut juuri muuta kuin ranta ja vähän majoituspaikkoja sen ympärillä. Majoittauduimme hostelliin ja menimme sitten rannalle uimaan ja katsomaan auringonlaskua. Uinnin jälkeen menimme vielä uima-altaalle, tai lähinnä siellä olevaan kuumavesialtaaseen istumaan :). Sitten piti mennä suihkuun ja vaihtaa vähän lämpimämpää päälle ja mennä syömään. Ruokailun jälkeen hostellin ravintolassa sattui olemaan aboriginaalien tanssiesitys, jonka menimme katsomaan. Olimme tosin nähneet sen aikaisemminkin, koska ryhmä oli sama, joka oli esiintymässä orientaatioviikolla ”This is Australia”- tilaisuudessa. Esityksen jälkeen istuimme ulkona vielä hetken ja menimme sitten nukkumaan. Osa porukasta oli käynyt illalla taskulamppujen kanssa rannalla ja nähnyt delfiinejä!