Perjantai 30.11.2007
Aloitimme jälleen ikään kuin uuden tourin. Lähdimme aamulla hostellilta 6.20 eli piti taas herätä melko aikaisin. Tämä reissun viimeisin osa käsittää 3 päivää Darwinin ympäristössä kansallispuistoissa jne. Valitettavasti ryhmä, jonka kanssa olimme matkustaneet Alicesta Darwiniin, hajosi kahtia (2 reissua lähti samaan aikaan). Me, jotka olimme olleet yhdessä jo reissumme ensimmäisen osan (eli Ulurulta alkaen), olimme edelleen yhdessä, eli minä, Emilie, Maggie ja Natalie ja amerikkalainen Jenny ja britti Renee. Muut tälle reissulle tulevat, jotka olivat matkustaneet kanssamme Alicesta alkaen, olivat eri ryhmässä. Meidän ryhmään tuli sitten muutama uusi ihminen; nuoret pariskunnat Irlannista ja Hollannista ja kolme vähän vanhempaa australialaista.
Lähdimme siis kuuden jälkeen. Taas kävimme ensin hoitamassa check-inin toimistolla ja lähdimme sitten matkaan. Darwiniin ei vielä eilen pahemmin ehtinyt tutustua, mutta ensi silmäykseltä voi jo sanoa, että se vaikuttaa ihan mukavalta, on tähän aikaan vuodesta tosi vihreä, kuuma ja kostea. Darwinhan on ihan Australian pohjoisrannikolla. Näin joulukuun alussa sadekausi on juuri aluillaan. Pohjoisessa on sadekausi joulukuusta maaliskuuhun ja kuiva kausi huhtikuusta marraskuuhun. Ajoimme ensin melkein pari tuntia lähelle Litchfield National Parkia sellaiselle pienelle kahvilalle. Maisema oli hyvin vihreä. Ilma oli melko aurinkoinen (vähän pilviä) ja lämmin ja pohjoisessa kun oltiin niin kostea. Kuskimme kertoi meille paljon kaikenlaista. Tauolla ostin vähän aamupalaa. Tauon jälkeen ajoimme pienen hetken itse puistoon, jossa oli edelleen hyvin vihreää. Näimme tosi paljon ihan hurjan isoja termiittipesiä. Pysähdyimmekin sitten ensin niitä ihmettelemään. Ne olivat aika mielettömiä, isoimmat jotain 5 metriä korkeita! Niiden jälkeen ajoimme hetken kansallispuiston mutkaisia ja kuoppaisia teitä seuraavaan paikkaan, jossa olimme jotain kolmisen tuntia. Saimme ensin tehdä pari tuntia mitä halusimme. Kävelimme ensin Emilien kanssa pienen lenkin vihreässä metsässä. Saavuimme sitten kauniille, (tupla) vesiputouksille, jotka laskivat lampeen, jossa oli uintimahdollisuus. Paikka oli tosi ihana, kirkasvetinen lampi vuorenseinämien ympäröimänä, joilta syöksyi pari ihan kunnon vesiputousta alas. Uimme siellä vähän aikaa, oli tosi virkistävää. Uimme jopa toisen putouksen alle ja taakse. Sitten kävelimme pienen matkan ja 135 porrasta ylös näköalapaikalle, mistä näki hienosti putoukset kokonaisuudessaan. Sen jälkeen kävelimme vielä toisen, vähän pitemmän lenkin ja näimme sen päässä pari mukavaa lampea, pieniä putouksia ja ”koskia”. Valitettavasti meillä ei ollut aika uida siellä, koska piti lähteä syömään lounasta. Uimme sitten kuitenkin kävelyn jälkeen lounaspaikalla ennen syömistä. Näimme myös pari isoa liskoa. Syömisen, siivoilun ym. jälkeen lähdimme jatkamaan matkaa.
Emme ajaneet pääteiden kautta vaan sellaista pienempää, mutkaista ja kuoppaista tietä. Ylitimme myös pari jokea; pääsimme nyt vielä yli (olivat melko kuivia). Kun sadekausi etenee, tietä ei voi enää käyttää, koska joissa on paljon vettä ja vedet saattavat tulvia myös tasangoille. Meillä oli siis neliveto pikkubussi (15-paikkainen) alla. Kansallispuistoissa on paikkoja, mihin ei normaalilla autolla ole asiaa. Pidimme noin tunnin ajon jälkeen pienen tauon ja jatkoimme sitten vielä toisen tunnin, jonka jälkeen saavuimme Mary Riverille (toista kansallispuistoa). Siellä menimme parin tunnin jokiristeilylle sellaisella ei-hurjan suurella lautalla. Ajoimme joella, jonka rannoilla (ja itse vedessä) kasvoi rehevää kasvillisuutta. Näimme paljon lintuja, osa melko isoja. Näimme myös monta krokotiilia, joista 1 oli tosi iso! Pohjois-Australiassa on kahdenlaisia krokotiileja; saltwater (suolaisen veden) ja freshwater (makean veden). ”Freshiet” elävät makeissa vesissä eivätkä ole ihmisille vaarallisia, jos niitä ei häiritse. ”Saltiet” elävät sekä makeassa että suolaisessa vedessä ja voivat olla vaarallisia. Niiden takia pohjoisessa onkin paljon paikkoja, joissa uiminen on kielletty. Risteilyllämme oli myös hurjasti kärpäsiä. Piti ottaa ostamani päähän laitettava verkko käyttöön, koska ne inhat otukset haluavat aina tunkea koviin, silmiin, nenään, suuhun… Ja kun niitä on paljon, niitä on paljon. Ovat tosi ärsyttäviä. Aamulla niitä ei vielä ollut niin hirveästi, mutta nyt oli. Näimme siis risteillen paljon kaikkea ja opas kertoili meille myös paljon kaikenlaista.
Risteilyn jälkeen ajoimme leiripaikkaamme (alle tunnin). Paikka oli samankaltainen kuin edellisetkin, mutta alueella oli lisäksi uima-allas ja baari (joka oli kiinni). Purkasimme tavarat autosta ja menimme sitten heti uimaan. Vesi oli tosi lämmintä, suorastaan kuumaa (aurinko lämmittänyt). Mutta mukava oli silti pulikoida. Sitten käväisin suihkussa ja sen jälkeen olikin jo illallinen (riisiä ja kana-vihanneskastiketta). Syömisen jälkeen laittelimme pedit valmiiksi ja menimme sitten vielä altaalle hengailemaan ja juttelemaan naapuritourin ihmisten kanssa. Menimme nukkumaan yhdentoista maissa. Nukuimme taas ulkona, mikä kylläkin osoittautui virheeksi. Hyttyset nimittäin kiusasivat koko yön ja olin liian laiska siirtymään sisään. Aikaisemmin hyttysiä ei ole paljoa ollut, koska olemme olleet niin kuivissa paikoissa. Nyt kun on kosteaa, niitä löytyy. Kuumakin oli, koska piti pysyä tiukasti makuupussissa hyttysten takia, ja se oli vähän liikaa.